Historia

Janakkalan Kuvataideyhdistyksen historiaa

Alkutaival antoi hyvän pohjan

Janakkalan kuvataideyhdistyksen perustava kokous oli kunnantalolla Turengissa 2.3.1983. Paikalla oli 33 taiteen ystävää ja kokoonkutsujana tervakoskelainen taiteilija Pentti Vuorio. Pikkuhiljaa mukaan liittyi kymmeniä uusia jäseniä. Heti alusta alkaen yhdistys järjesti näyttelyitä, taideretkiä ja -luentoja sekä aloitti kesäleirit. Alkuvuosina vuosinäyttelyt järjestettiin vuorosyksyin kunnantalolla ja Tervakosken Seuratalolla, muutaman kerran joissain muissakin paikoissa, mm. Hämeenlinnan kirjastossa. Kesäisiä maalausleirejä pidettiin lähiseutujen maisemissa.

Alusta asti yhdistyksen toiveissa oli saada kunnalta käyttöön oma työhuone, joka mahdollistaisi pitkäjänteisemmän ja aktiivisemman toiminnan. Muutamien vaihtoehtojen joukosta saimme sitten vuoden 1991 alusta vuokralle Turengin Paturista kerrostalon alakerrasta suhteellisen tilavan kerhohuoneen, jossa on jopa oma sisäänkäynti. Siitä alkoi yhdistyksen toiminnan vilkastuminen uusien kurssien ja erikoisempien tekniikoiden opiskelun myötä. Talkoilla hankittiin kalusteita, työvälineitä ja varusteita, kuten mm. grafiikkaprässi.

Kurssien ohjaajiksi kutsuttiin eri alojen ammattitaiteilijoita vähän kauempaakin. Taiteen tekemisen taso alkoi kohota ja jäsenmäärä lisääntyä. Merkittävä uusi innoituksen lähde avautui kun 1990 loimme yhteydet Saarenmaan Kunstiklubiin ja järjestimme tapaamisia, maalausleirejä ja näyttelyitä vuorotellen Janakkalassa ja Saarenmaalla. Kanssakäyminen jatkui aktiivisena kymmenkunta vuotta.

Uutta ja eksoottisempaa toimintaa saatiin kiinalaisen kalligrafian ja perinteisen tussimaalauksen kursseilla, joita ohjasi kiinalainen taiteilija Chen Yong Qun. Myös kauemmas suuntautuneet retket avasivat uusia näkymiä, kuten Santorinin saari, Aunuksen Karjala, Muonion ruskaretki ja sitten 2009 upea Firenzen matka. Ahvenanmaalla ja Turun saaristossakin on käyty muutamia kertoja, nehän ovat melkein ulkomaata.

Taidekurssit ja näyttelyt toiminnan ytimenä

Toiminnan ytimenä ovat koko ajan säilyneet taidekurssit. Kevät- ja syyskaudella on järjestetty työhuoneella grafiikka- ja maalauskursseja ja kesällä kesäleirejä ja maalauspäiviä eri puolilla kaunista kotiseutuamme. Kesäleirien opettajia ovat viime vuosina olleet mm. taiteilijat Eero Pöyhtäri, Pirkko Toivanen, Tatsuo Hoshika, Raija-Liisa Sjöman-Tsolis, Tiina Nevalainen, Anne Vilkuna, Katri Stenberg ja Maikki Haapala.

Grafiikan opettajina ovat olleet mm. Irma Tonteri, Satu Kiuru, Anne Tamminen, Marja Strömmer ja Paula Jalassola-Huttunen. Menetelmiä, joita olemme opetelleet ovat mm. chine collé, kahden laatan värigrafiikka, Hayterin menetelmä, myrkytön pohjustus ja akvatinta kuparisyövytyksessä sekä Imagon-fotoetsaus valokopiosta. Vuonna 2013 saimme tutustua aivan uudenlaiseen grafiikkaan kun Mari Aspola Raumalta kävi opettamassa kehittelemäänsä kartonkigrafiikkaa. Tämä tekniikka innosti meitä uusiin kokeiluihin ja itsenäiseen jatkotyöskentelyyn hienoin tuloksin.

Vuonna 2015 Anniina Vainionpään kursseilla opimme monipuolisesti lino- ja puupiirrosta sekä monotypiaa. 2017 Kukka Pitkäsen johdolla perehdyimme kopiografiikkaan. Nämä ovat kaikki myrkyttömiä menetelmiä ja soveltuvat yhdisteltäviksi keskenään rajattomasti, Myös aiemmin tehtyjä syväpainolaattoja voidaan käyttää hyödyksi.

Akvarelli ja sille läheiset tekniikat ovat olleet suosittuja kautta vuosien. Innostavina opettajina ovat olleet mm. taiteilijat Salla Laurinolli, Pirkko Toivanen, Tiina Nevalainen, Mirka Kinnula, Anne Vilkuna ja Maikki Haapala. Kurssien teemoina ovat olleet toisaalta materiaali- ja tekniikkalähtöiset tempera ja sekatekniikka sekä eri vesiliukoisten värien käyttäminen yhdessä. Toisilla kursseilla keskityttiin oman ilmaisun kehittämiseen, teemoina esim. pelkistäminen asetelmamaalauksessa, luonto ympärillämme, mikä on valon väri, mikä varjon väri, värit valon tekoja ja askel ulos taulusta.

Janakkalan kunta on tukenut toimintaamme avustuksin, mutta olemme myös kiinnittäneet huomiota kurssien ja retkien kustannusvastaavuuteen. Omaa varainhankintaa on tehty mm. osallistumalla kunnan järjestämiin yhdistystapahtumiin. Varoja on hankittu mm. kirpputorimyynnillä ja taidearpajaisilla.

Vuosinäyttely on vuoden kohokohta, jossa jäsenet esittävät uusimpia tuotoksiaan. Janakkalan uuden pääkirjaston valmistuttua Turenkiin 1996 vuosinäyttelyt on ripustettu sen valoisaan Ida-aulaan. Näyttelyn jyryttäjänä on yleensä ammattitaiteilija, usein vuoden aikana tutuksi tullut kurssin opettaja. Alusta lähtien on periaatteena ollut, että jokaiselta hyväksytään näyttelyyn ainakin yksi työ. Näyttelyn jyryttäjiä ovat viime vuosina olleet mm. Salla Laurinolli, Hannu Vanhala, Pirkko Toivanen, Satu Kiuru, Anne Vilkuna, Hannele Parviainen, Johannes Kangas ja Mirka Kinnula.

Kuvataiteen lisäksi avajaisissa on ollut ohjelmaa muillekin aisteille. Esiintyjinä mm. Noora Herranen, Otto Juutilainen ja Joonas Suomalainen, rock-tanssia esittivät Veikka Vesamäki ja Kerttu Niskanen, muita esiintyjiä ovat olleet Elina Lähteenmäki ja Ulla Saari, Sini Sinkkonen (huilu), Hilma Koskinen (harmonikka), Ants in the Pants (laulu ja kitara), Selma Koskinen (laulu) ja ukuleleryhmä Vopulele. Avajaisissa on tunnelma ollut korkealla ja yhdistyksen aktiivien loihtimat mahtavat tarjoilut ovat maistuneet kutsuvieraille.

Vuodesta 1985 alkaen yhdistys on muistanut vanhainkodissa asuvia vanhuksia äitienpäivänäyttelyllä. Aiemmin näyttely ripustettiin Turengin Tapailakotiin, ja vuodesta 2017 lähtien uuteen Kyterinhoviin. Vuodesta 2020 kaikkea toimintaa jarruttanut korona-pandemia keskeytti äitienpäivänäyttelyt. Paljon muitakin näyttelyitä on järjestetty eri puolilla, esimerkiksi vaihtonäyttelyt Hattulan taiteilijaseuran kanssa, kesän töiden näyttelyitä Janakkalan Osuuspankin galleriatilassa ja muutamia näyttelyitä Hämeenlinnan kirjastollakin.

Yhdistys julkaisi ensimmäisen historiikki-kirjasen kymmenvuotisjuhlavuonna 1993. Seuraavan juhlavuoden kunniaksi painatimme 2003 taidekalenterin yhdistyksen jäsenten teoksista. 2008 julkaistiin 120-sivuinen 25-vuotisantologia, jossa esiteltiin jäsentemme taiteen tekemistä ja teoksia. Seuraava vastaava antologia koottiin vuonna 2018, olihan kymmenen vuoden aikana taas syntynyt uusia töitä ja mukaan saatu uusia tekijöitä.


Aktiivisia toimijoita

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin 1983 Raija Lassila, ja hänen jälkeensä Keijo Virolainen, joka luotsasi porukkaa seuraavat neljä vuotta. Heikki Juutilainen johti puhetta vuodet 1989-94 ja Leena Turkka 1995-2000. Pentti Väänänen toimi puheenjohtajana 2001-2010, Raija Torttila 2011-2016, Tiina Hiidenkari 2017-2019, ja sitten Raija Niemi. Sihteereinä yhdistyksellä ovat näiden vuosikymmenten aikana olleet Martta Lehtonen, Ellen Vartiainen, Tuula Joutsen, Vilho Meriläinen, Tiina Hiidenkari, Leena Turkka ja Raija Torttila.

Vuodesta 1988 lähtien on yhdistys kutsunut kunniajäseniksi aktiivisesti taidetyössä mukana olleita jäseniään. Ensimmäisen kunniajäsenen kunniakirjan sai vastaanottaa ahkera taiteen harrastaja Tyyra Lehtonen, joka täytti tuolloin 75 vuotta. Seuraavat kunniakirjat saivat Aino Heinonen, Helly Mattila ja Vaito Tuominen. Sen jälkeen Keijo Virolainen, Eeva Sauvala, Väinö-Jussi Hurme, Pekka Pekanoja ja Rickhard Jalokinos. Sitten Aira Lindroos, Ritva Sinkkonen ja Ellen Vartiainen sekä Pentti Vuorio.

Vuodesta 2014 alkaen vuosinäyttelyiden yhteydessä on valittu Vuoden taiteilija: Seppo Ylitalo, Anja Kivistö, Pirjo Kanerva, Pentti Väänänen, Leena Turkka, Paula Jalassola-Huttunen, Kaija Järvinen ja Heikki Juutilainen. Haluamme vuoden taiteilijan valinnalla tuoda esille taiteen tekemistä sekä arvostaa yhdistyksen hyväksi tehtyä työtä.

Kuvataideyhdistys palvelee oman jäsenistön lisäksi myös paikallisia taiteen ystäviä järjestämällä kesäisen taideretken ajankohtaisiin kohteisiin. Retkiä on viime vuosina tehty mm. Emmaan ja Didrichsenin taidemuseoon, Amos Anderssonin taidemuseoon ja Ateneumiin, Raumalle, Mänttään taidemuseo Göstaan ja Gustaf-museoon, Taidekeskus Salmelaan ja Soile Yli-Mäyryn taidelinnaan. Retket ovat olleet hyvin suosittuja ja reissussa on viihdytty.

Janakkalan kuvataideyhdistys on onnistunut uusiutumaan ja säilyttämään jäsenmääränsä sataa hipovana. Kuvataiteen harrastus on tuonut mukavaa yhteistä tekemistä jo useille sukupolville. Taide säilyttää mielen virkeänä ja avaa uusia näkökulmia, värit ja yhdessä tekeminen tuovat iloa elämään!

Historiikin kokosi Heikki Juutilainen